On mukavaa kun on erilaisia keskeneräisiä projekteja. Kun niitä on tarpeeksi, aina toisinaan saattaa jotain valmistuakin. Viime aikoina valmista ei ole oikein syntynyt enkä mihinkään suureen ole halunnut tarttuakaan. Syynä on Palleron hammas numero 10 (ja hiljattain puhjennut 9), joka on vaatinut paljon sylittelyä ja paijausta päivin ja öin.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
maanantai 27. lokakuuta 2008
Kirjasatoa
Luen paljon, joten ajattelin laittaa tuonne sivustaan listan hiljattain lukemistani kirjoista, muistilistaksi itselle, virikkeeksi muille. Aina silloin tällöin sinne siis tupsahtaa uusi kirja.
Tänä vuonna lukemistani kirjoista olisi tullut jo pitkä lista, joten nuo ovat muutamilta viime kuukausilta. Olin jopa itse yllättynyt kuinka paljon kirjoja on tullutkaan luettua. Mutta surulliseksi veti huomio, että nyt on määrä korvannut laadun. Hälytys, hälytys, pelastakaa surkastuneet aivoni! Seuraavaksi luettavaksi siis valitsen jotain muuta kuin dekkarin (ellei nyt sitten Marklundin uusin ole kirjastossa seuraavaksi tulossa minulle) tai jospa, jospa pyyhkisin pölyt koulupapereiden päältä...
Tänä vuonna lukemistani kirjoista olisi tullut jo pitkä lista, joten nuo ovat muutamilta viime kuukausilta. Olin jopa itse yllättynyt kuinka paljon kirjoja on tullutkaan luettua. Mutta surulliseksi veti huomio, että nyt on määrä korvannut laadun. Hälytys, hälytys, pelastakaa surkastuneet aivoni! Seuraavaksi luettavaksi siis valitsen jotain muuta kuin dekkarin (ellei nyt sitten Marklundin uusin ole kirjastossa seuraavaksi tulossa minulle) tai jospa, jospa pyyhkisin pölyt koulupapereiden päältä...
sunnuntai 26. lokakuuta 2008
Viikonlopputunnelmia
Olemme viettäneet Palleron kanssa viikonloppua ihan kaksistaan, tytöt ovat mummilassa ja mies mökillä.
Olemme....
lauantai 25. lokakuuta 2008
Lämpöä käsille
Neuloin kämmekkäät, yksiväriset, tylsät ja mukavat. Neuloin. Voi että, tuo sana on minulle vaikea. Olen kotoisin Satakunnasta, missä ei neulota, vaan kudotaan. Siispä kudoin kämmekkäät. Kyllä meillä mattojakin kudotaan ihan kangaspuilla, sanalla vaan on laajempikin merkitys. Neulominen kuulostaa minusta liian hienolta, mutta haluan kuitenkin tulla ymmärretyksi, joten täällä blogissa todennäköisesti jatkossakin neulon.
tiistai 21. lokakuuta 2008
Kortintekijäiset
Harjoitelttin paperin marmorointia. Harjoiteltiin korttitaiteilua. Syntyi harjoituskappaleita. Näytän kuitenkin, koska idea on aika kiva. Luulen että jalostan idean joulukortteihin, mutta marmorointia pitää vielä opetella.
Korttitehtaan väki uupui sokerin puutteesta ja tällaiset erittäin maistuvat eväät saatiin kokoon.
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Baila baila
perjantai 17. lokakuuta 2008
Sataa sataa ropisee
Tytöt saivat uudet vuorilliset sadeasut ja pitihän niitä testata eilen illalla vaikka kello oli jo aika paljon. Asut läpäisivät testin: lämpivät, kestävät, pestävät ja silmää miellyttävät. Ainut miinus tulee liian vähäisistä heijastimista, eli vaativat päälleen heijastinliivin.
***
Käsityöt, niidenhän piti olla blogini pääosassa, ovat olleet katkolla. Syynä ovat jo aiemmin mainitsemani lemmikit, eli kihomadot. Koska niiden elinkaari on kinkkinen prosessi, ei niistä voi päästä yhdellä lääkityskerralla eroon ja lääkitysten välillä pitää siis *huoh* siivota. Aikani kuluu siis erinäisten moppien ja höyrypesurin varressa. Singerini laulelevat tyhjyyttään.
Mutta puikot ovat salaa pikkuisen kilisseet. Aloin tekemään baskeria itselle, mutta kun huomasin isoäitini syntymäpäivien lähestyvän, vaihdoin saajaa. Vaikka mummuni onkin ihan nuorekas, on kuvissa toimiva malli keskimmäiseni. Baskerista tuli baskeri, ei hyvä eikä ihan huono. En ole järin tyytyväinen, mutta annan kuitenkin. Laittakoon mummu sen vaikka kaappiin.
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Kaikkea kumista ja muovista
Pyysin miestäni tuomaan kotimatkalla Etolasta muovilaatikoita, jotta saisin trikootilkkuni edes jonkinmoiseen järjestykseen. Läpinäkyvät muovilaatikot nyt ovat, no, hengettömiä, mutta tähän tarkoitukseen kuitenkin omiaan.
Myös tytöt saivat Etolan tuliaisia. Kassista löytyivät punaiset Nokian kumpparit. Kaipa Nokian saappaita pitäisi boikotoida, koska niiden valmistus Nokialla lopetettiin. Mutta en tiedä valmistetaanko Suomessa enää mitään kumisaappaita. Viisaammat informoikaa, sillä tarvitsen tuotapikaa itsellenikin kyseiset kumiset jalkineet. Nämä kelpaisivat kyllä minullekin, nilkkurimalli on hauska.
Lisäksi kassista löytyivät suloiset possutaskulamput. Keskimmäinen, lamppufriikki kun on, innostui valtavasti. Unipupu joutaa nurkkaan jos vaan saa mennä taskulampun kanssa nukkumaan. Ja usein uni tuleekin valotäplää seinällä tuijotellen.
Mutta mikä parasta, nämä lamput ovat (ainakin mainoksen mukaan) ikuiset. Niiden sivusta aukeaa "siiveke", jota veivaamalla akku latautuu. Ääni muistuttaa polkupyörän dynamoa, mutta tätä ei siis tarvitse koko ajan olla käyttää. Hauskat.
maanantai 13. lokakuuta 2008
Levysoittimessa
Kun Ultra Bra vuonna 2000 hajosi, olin, kuten monet muutkin, surullinen. Olin niin harmissani, että päätin etten kuuntele enkä ainakaan pidä kenenkään Ultra Bran jäsenen uudesta tuotannosta. Aikaa on kuitenkin kulunut riittävästi ja harmini on laantunut. Sen voinee päätellä siitä, että mp3-soittimessani lenkkiäni siivittää Scandinavian Music group ja levysoittimessani soi Vuokko Hovatan "Lempieläimiä". Molempia voin suositella lämpimästi. Tässä maistiaisia Hovatan levystä, olkaa hyvät.
sunnuntai 12. lokakuuta 2008
Nansoa äidille
Nanson trikoota jälleen, mutta tällä kertaa ihan itselle. Kaavat löytyivät lehdestä skl 9/2004. Hiukan nostetta tuolle tunikalle antoivat pillifarkut ja uudet saappaani, mutta isoäitini syntymäpäiväjuhlien jälkeen oli pakko vaihtaa lökärit jalkaan.
Tunikat ovat parhaita: ne ovat mukavia kotiaskareissa ja armollisia kolme synnytystä kestäneelle vartalolleni. Vatsani muistuttaa edelleenkin pullataikinaa ja selkäpuolelle on tullut jotain, mille on englanniksi ihana termi "love handles". Vasta nyt kun kaikki nukkuvat öisin ja päivisin on muutakin kuin itkua ja nukuttamista, olen suunnannut takaisin lenkkipoluille. Kadonnutta vyötäröä metsästäessä on kuitenkin ihana pukeutua armolliseen tunikaan.
lauantai 11. lokakuuta 2008
Uutta siivousrintamalla
En pidä siivoamista epämieluisana hommana, ainoa mistä mielelläni luistan on astianpesukoneen tyhjennys. Olen päätellyt sen johtuvan siitä, että tyhjentämällä, toisin kuin täyttämällä, ei saa mitään näkyvää aikaiseksi.
Kolmen pienen lapsen kanssa aikaa siivoamiseen on vain niin kovin kovin vähän. Vaikka puunaan nurkkia aina kuin mahdollista, olen nyt kihomatojen takia siirtynyt siivoamisessa täysin uudelle asteelle. Etenen systemaattisesti unohtamatta vähäisintäkään koloa tai nurkkaa. Ja voi, meidän pesukone raukkaa, mahtaa ylikuumeta rassukka.
Päänvaivaa kuitenkin tuottivat sauna ja pesuhuone, joten päätimme vuokrata höyrypesurin! Se ei kuitenkaan ollut ihan niin yksinkertaista kuin mieheni ja minä odotimme. Tänään mieheni kärsimättömyys kuitenkin pelasti päivän ja hän tuli töistä kotiin ruokakassi toisessa kädessä ja ikioma kärcher toisessa. Uusilla välineillä siivoamiseen saa mukavaa uutta puhtia, ja huomiseen mennessä olen todennäköisesti höyryttänyt koko talon.
Iloista viikonloppua kaikille!
torstai 9. lokakuuta 2008
Enterobius vermicularis
Eli kihomato. Niitä meillä nyt sitten on, tarkemmin sanottuna keskimmäisellä, ehkä pienimmälläkin.
Tauti on tunnettu jo kauan, 1000-luvulta lähtien, mutta ei minulla ollut aavistustakaan miksi raukka huusi tuskissaan öisin. Maalailin jo mielessäni niin kauheita asioita, että kihomato kuulosti ihan kivalta vaivalta. Mutta enpä siinä kohtaa vielä tiennyt miten rasittavista lemmikeistä voi olla kysymys. Eilen on koko poppoo lääkitty ja tänään on siivottu, siivottu, siivottu. Plääh! Ja koko urakka pitää vielä uusia, ehkä jopa moneen kertaan. Käsipesua, alapesua, pikkareiden vaihtoa. Vielä kerran plääh!
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
Naturprodukter
Tilasin ruusukasvovettä ja peltokorteshampoota amLuonnonTuotteet -nettikaupasta. Pari kertaa olen jo kokeillut ja varsinkin ruusuvesi tuntuu ihanalta. Ehkäpä (viiden) vuoden yöheräilyjen ja imetysten jälkeen näytän pian heleältä ja uudistuneelta. Mutta jo ajatus siitä, että nyt laitan iholleni vain puhtaita luonnontuotteita tuntuu virkistävältä.
Koska viimeisen vuoden aikana on hipiäni jäänyt vähälle huolenpidolle, huomasin vanulappuvarastoni ehtyneen. Malttamattomana levitin kasvovettä ensimmäisenä iltana puhtaan pyyhkeen kulmalla ja huomasin pitäväni sen pienestä karheudesta ihollani. Siitä innostuneena teinkin kestopuhdistuslappuja. Lapun toiselle puolelle laitoin kuitenkin fleeceä, koska toisinaan sitä kaipaa vähän hellempää kosketusta. Vauvavuodet kuitenkin jättävät jälkensä, koska en voi katsella puhdistuslappuja hymyilemättä imetysmuistoille; nehän muistuttavat selvästi liivinsuojia!
tiistai 7. lokakuuta 2008
Beibeille
Nanson trikoo on pehmeää, laskeutuvaa ja hyvänlaatuista. Ja ennen kaikkea hyvän näköistä.Tästä pingviini-trikoosta on jo tullut esikolle liivimekko ja puolihame ja tänään siitä surautettiin keskimmäiselle (tasapuolisuuden nimissä) tunika.
Nukkevauva puolestaan sai syyslenkeille tuollaisen hupullisen makuupussin. Nuket ovat hyödyllisiä, koska niiden vaatteisiin voi käyttää kaikki palat, mitkä ovat niin isoja ettei malta laittaa roskikseen, mutta niin pieniä ettei niistä oikein mitään kunnollistakaan saa tehtyä. Tämäkin makuupussi on tehty tampellan vanhasta päiväpeitosta, mitä suunnittelin vuorikäyttöön, mutta enpä sitten tykännytkään. Ja aplikaatiot ja vinonauha ovat jämiä pöytäliinasta mikä muuntui tyynyiksi.
lauantai 4. lokakuuta 2008
Winterfrotee
Tilasin joskus ottobren löytökorista winterfroteeta täysin edes tietämättä mitä taas tuli ostettua. Postista kuitenkin saapui ihanaa, pehmoista, paksua marjapuuron väristä froteeta. Tarkoitus oli käyttää se keskimmäisen takkiin vuoriksi, mutta eihän sitä voinut sillä lailla piilottaa. Joten esikko sai siitä hupparin. Ja keskimmäinen (klassisena väliinputoajana) jäi ilman takkiaan.
Hihoissa ja hupun vuorissa on raitatrikoota, joka on jälleen kerran naapurin lahjoittamaa. Okei, minulla on tosi kiva naapuri. Näitäkin trikoita sekä raidoissa että palloissa ja monissa monissa eri väriyhdistelmissä sain melkein jätesäkillisen! Palat ovat sen verran pieniä ja hassun muotoisia, että mitään yhtenäistä niistä ei saa valmistettua. Mutta juuri tuollaisiin pieniin yksityiskohtiin ne ovat omiaan.
torstai 2. lokakuuta 2008
Täältä se kaikki alkoi
Blogimaailmaan eksyin etsiessäni inspiraatiota lasten retrovaatteisiin. Heti ensi-istumalla surffailuni johti minut tänne. Olin haltioissani! Miten kukaan voi tehdä mitään noin kaunista.
Alkuun en edes ymmärtänyt, että voisi olla muitakin yhtälailla osaavia ja luovia, vaan vierailin vain siellä. Kunnes Elli Velli K. sitten eräässä postauksessaan mainitsi Liivian. Miten kauniisti hän kirjoittaakaan, ja ne kuvat. Olin myyty.
Alkuihastuksistani haluaisin vielä erikseen mainita Elohiiren, Rajamäen rykmentin ja puhdin, upeat blogit joita lukiessa tulee ihanan hyvä olo, hykerrys vatsanpohjaan asti. Mutta ei se tähän päättynyt, ehei. Minulla on jo piiitkä lista blogeista, joissa vierailen säännöllisesti. Ja koska itse pääsin alkuun juuri linkkien avulla, laitan tuohon sivuun joskus listan blogeista, joissa piipahdan säännöllisesti. Mutta kuten lapsilleni usein sanon: "en tee sitä nyt, vaan myöhemmin".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)