Tarkoitus oli tehdä itsellekin tunika. Uusimmasta käsityölehdestä löysin mukavan näköisen ohjeenkin. Mutta voi vitsi, mulla meni sukset ristiin kyseisen ohjeen kanssa. Tuntui, etten ymmärtänyt ohjeita, enkä sen päälle ymmärtänyt miksi niin pitää tehdä. Yritin kuitenkin noudattaa ohjeita, vaikka tuskaa teki. Siinä kohtaa kun niskaan piti laittaa vetoketju, päätin luottaa omaan arvostelukykyyni. Pääni ei ole niin iso, etteikö se tuosta aukosta mahtuisi. Tunikaa tein mutta teltta siitä syntyi. Alusta asti oli tunne, että tunikasta tulee liian iso (tehty koolla 40), mutta jotenkin vaan ajattelin, että kenties malli vaatii väljyyttä. No, ei tuo nyt päällä ihan kamala ole, mutta kuitenkin. Luulen, että availen käänteet ja surautan saumurilla sivusaumoista muutamia senttejä pois. Lörpöttäviä taskuja en ehkä laita takaisin ollenkaan. En tiedä. Tunikan täytyy roikkua henkarissa poissa silmistä pari päivää, jotta osaan ratkaista sen tulevaisuuden.
Esikon tunika Ottobren kaavoilla onnistui ainakin täydellisesti. Samoilla kaavoilla syntyy varmasti lisää tunikoita myös siskolle ja serkulle.
Hyvää ja loistokasta viikonloppua kaikille!
8 kommenttia:
No mutta hyvinhän selvisit. Minulle tuskaa tuottavat monet virkkaus- ja neuleohjeet. Virkkauskukkia opin viime kesänä tekemään, mutta neuleohjeet ovat niin raastavaa vierasta kieltä, että olen antanut periksi.
Sovellan ja sävellän. Joskus onnistuu ja joskus ei. Menen usein ihan täysin omilla nuoteilla.
Kuvassa tunika näyttää kivalta ja ainahan ne ovat vähän telttoja.
Esikon tunika on hieno ja kangas älysöpöä! Harmittaa, kun en osaa ommella.
Kiitos rohkaisuuista, mutta taidan silti treffailla tunikaa sakset kädessä :)
Katilein, enhän mäkään näköjään osaa. Teen vaan ja sitten hihkun tai itken ;)
Onkohan sama tunikaohje, jonka kanssa Matroskin tuskaili tässä joku päivä. Katselin itse samaa ohjetta ja ihmettelin myös, miksi ihmeessä niskassa on vetoketju elämää ja ompelua hankaloittamassa.
Tunikasi näyttää henkarissa ihan hyvältä ja kangas on tosi herkku eli ehkä ne pari päivää kaapissa auttavat.
Kyllä kyllä!!! Sama mekko. Ja samat ongelmat!!! Matroskinilla on sen verran paremmat ompelijantaidot kuin minulla, että alan todella uskoa ohjeen mahdottomuuteen. Huh, kylläpä helpotti :) Kiitos Merruli!
Jihuu, en olekaan idiootti, kun en tajunnut ohjetta. Minäkään en ymmärrä miksi pehmeään trikooseen pitää ängetä painava vetsakri, kun se ei mallin kannalta ole mitenkään elintärkeää. Ehkä se on suunniteltu sellaisia rouvia varten, joiden kampaus menee pilalle, jos vaatteen vetää pään yli? Ja miksi kaulus piti ommella erikseen, kun sen saisi paljon siistimmin leikkaamalla sen samaan palaan pääosan kanssa?? En todellakaan yritä uudelleen. Myös koko 38 oli valtava, kaupan vaatteissa olen usein 42.
Tunikat on ihania- muitten päällä. Pienillä tytöillä ihan must juttu!
ihanat kankaat.
ummatkin tunikat on hienoja, tuo isompi aivan erityisen kiva!
Lähetä kommentti