Tämä Kaj Stenvallin pikkutaulu tuli meille vuosia sitten muistaakseni tuparilahjaksi. En tiedä, kuinka mielissään lahjan antaja on ollut taulun sijoittamisesta, mutta minusta vessa on sille oiva paikka, se luo teatterin väliaikatunnelmaa kultakehyksineen ja käsilaukkuineen.
Kaakeliin on puolestaan hypähtänyt ihka aito hammaspeikko muistuttamaan hampaiden harjauksen tärkeydestä. Olen kiinnittänyt sen Anu Harkin Viritetty-kirjan innoittamana kontaktimuovilla.
Tässä uusin taiteellinen teoksemme. Tämä ihana grafiikka muutti meille kädentaidot -messuilta. Syy, miksi se päätyi vessaamme, on tuo vanha puinen lääkekaappi. Se antaa työlle kauniit kehykset ja ne kaunistavat toinen toisiaan. Vessan valo on niin outoa ja salama heijastelee kiusallisesti (joskaan ilmankaan ei pärjää), että tämäkin teos jää valokuvassa valjuksi. Valju se ei kuitenkaan missään nimessä ole, vaan ihanan lämpöinen ja hyvin tunnelmallinen.
Työn on tehnyt Reetta Isotupa-Siltanen Joutomaasta ja sen nimi on "armaani, ainoani, aina".
Työn on tehnyt Reetta Isotupa-Siltanen Joutomaasta ja sen nimi on "armaani, ainoani, aina".
5 kommenttia:
Kolmas maalaus on aivan ihana!
Vessa on hyvä paikka taiteelle (ja piristykselle)!
Minustakin vessa on oiva paikka taiteelle.
Lääkekaapin ovessa oleva teos on ihana! Sopii siihen kuin nenä päähän.
Aivan! Kyllähän vessassakin saa olla nättiä ja viihtyisää.
Joutomaan grafiikat olivat aivan syötäviä. Tuo kuva on tyttäreni valitsema, koska itse en kertakaikkiaan osannut päättää. Onkohan 5-vuotiaassamme vähän romantikon vikaa... ;)
Onpa kaunis, totta vie tuo alin kuva!
Lähetä kommentti