Tampereella on nähty hiippailevan karhupariskunnan, vaikka uutisten mukaan kaikkien Suomen karhujen pitäisi olla jo talviunilla. Otsot tunnistavat nimen Finlayson.Pallerolle syntyi uusi kyläilytakki ja synnytystuskat olivat melkoiset. Isoinpapu postasi avaruudellisen hahmottamisen vaikeuksia ja myös täällä se oli ongelmista suurin. Voi itku, miten vaikeaa oli vääntää ja kääntää vuoria, päällikangasta, hihoja, resoria ja huh huh. Ratkojaakin jouduin siis käyttämään useaan kertaan. Paljon jäi vielä parantamisen varaa, mutta olkoon. Ihan kiukusta tekisi mieli tehdä tytöillekin takit samoilla kaavoilla ja katsoa opinko mitään vai onko pääni juuri niin laho kuin pelkään.
Kankaaksi riitti jämäsuiro, teddykangastakin löytyi iso pala ja resoriakin oli jo jemmassa, sain jopa arpoa värien välillä. Vain vetoketjun kipaisin lähiompelimosta. Edullinen takki siis.
8 kommenttia:
Hauskaa tuo karhukangas, kiva takki!
No, mutta onpas totta tosiaan upea takki!!!Jos on sen kanssa ollutkin synnytystuskia, niin lopputulos on mahtava!!
Hieno takki!
Minulla ei millään riitä kärsivällisyys ompelusten valmiiksi saamiseksi...
Oikein hyvän näköinen takki!=)
Ja tuo avaruudellisen hahmottamisen vaikeus... tuttua myös tälle ompelijalle.
Kiitos. Jännityksellä odotan ensimmäistä käyttökertaa. Ratkeavatko saumat tai muuta mukavaa. Nyt kuitenkin takit ja haalarit pysyvät naulakossa, Pallero on kovin kipeä.
Nostan hattua - korkealle!
Ei onnistuisi minulta kun on vuoria ja resoria ja ja ja.
Hyvä tuli.
Mielettömän suloinen takki!
Kiitos Violet ja Kiana!
Lähetä kommentti