lauantai 11. joulukuuta 2010

Aamusta päivä alkaa

Aamupalani on usein melko kausittaista. Syön samaa aamupalaa päivästä toiseen, kunnes saturaatio täyttyy ja vaihdan toiseen. Smoothie-kauteni kesti koko kesän, sitä seurasi lyhyt näkkärikausi ja näin talvella maistuu taas puuro. Heittelen lautaselle hiutaleita ja leseitä mututuntumalla, sekaan rippunen suolaa ja pari desiä vettä. Pieni sekoitus ja mikroon kolmeksi minuutiksi. Puuron nautin itsetehdyn puolukkahillon, maidon ja sanomalehden kera. Nam. Sanomalehden luku jatkuu vielä kahvia nautiskellen. 

Kahvia olen juonut vasta  viitisen vuotta, sitä ennen olin vannoutunut teen juoja. Toinen lapseni oli tuolloin hiljattain syntynyt ja elämääni kuului kosolti valvomista ja unettomuutta. Kahvista tuli uusi ystäväni kun tajusin, että sen avulla pysyy hereillä ja virkeämpänä päiväsaikaan. Viis veisasin pahasta mausta ja huonosta maineesta. Kofeiinia sen olla piti. No, jutut kahvin koukattavuudesta pitivät todellakin paikkaansa ja ryystän kahvia edelleen päivittäin. Mutta teetä ja teenjuojia arvostan edelleen enemmän, siinä vain on sitä jotain.



Teen parhaillaan gradua, ja koska paikallaan istumisesta tulee vilu, tein itselleni Novitan puro -langasta käsiin ihanat ja mukavat lämmittimet. Samanlaiset olen luvannut myös äidilleni ja esikoiselleni.




maanantai 8. marraskuuta 2010

Mullausta



Järkkäilen eli mullaan kotiani tasaiseen tahtiin. Syksyn järkkäilyn lopputulos näytti kuitenkin kumman tutulta. Hei, täähän on ollu tässä ennenkin ja tuohan oli tuossa sillon kun me muutettiin tänne. Pienessä asunnossa muutosten määrä on ilmeisen rajattu, tai sitten mielikuvitukseni pikkuhiljaa ehtyy. Siitäköhän johtuu tämä kaipuu muuttaa. Ihan vaan vaihtaa maisemaa. Mutta ei me oikeasti nyt muuteta, mullataan vaan vähän. 

Onneksi sentään joskus saa vaihtaa vähän huonekaluja. Löysin kesällä halvalla puisen sohvan, joka nyt on muokkautumassa vähän lokoisammaksi sohvaksi, viemällä puukannen varastoon ja saksimalla yhden patjan siihen pehmukkeeksi. Projekti on vielä kesken, koska yksi patja ei näemmä riitä, ja toinen on vielä hakusessa. Matkalla varastoon sohvan kansilevy päätyi väliaikaiseksi liukumäeksi olohuoneeseen, missä siitä viilettivät ensin pikkuautot ja vähän myöhemmin tenavat itse.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Myssy




Olen jo pitkään säilytellyt kirjanmerkeissäni Jatan MarioMyssyohjetta ja nyt se pääsi vihdoin käyttöön. Ohje oli juuri niin ihana, kuin oletinkin ja myssystä tuli mieluinen. Langan virkaa toimitti Novita Tempo ja kudoin aika tiukkaa, jotta pärjään myssyllä vähän kylmemmälläkin säällä. Koriste pipoon syntyi virkaten jämistä ja omasta päästä.

Kuvat ovat ihan kökköjä, itsensä kuvaaminen on h-a-n-k-a-l-a-a! En edes jaksanut raahautua ulos, ja piskuinen ikkunavalo on sangen riittämätön. Ja mun mielestä malli oli tosi huono, eikä osannut poseerata alkuunkaan. En käytä toiste!!!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Mekkotehtaassa on arvonta

Käykäähän osallistumassa. Erityisesti pienten tyttöjen äidit ;)

Aikatauluja

Esikoinen teki jokaiselle syyslomapäivälle suunnitelman. Kiposta arvottiin joka aamu jääkaapin oveen uusi lappu. Oli Hoploppia, Herra Hakkaraisen taloa ja kaikkea muuta touhua, mutta mukaan mahtui myös siivousta ja lepoa. Järkityttö. Vietimme syysloman kotona, ja saimme järjestettyä miehen kanssa hyvin aikaa, joten melkolailla koko aikataulu tuli toteutettu. Ja silti tuntui, että loma oli rauhallinen ja kiireetön. Porukkaa kaatui kyllä nuhan kellistämänä välillä sänkyynkin, mutta isommilta sairasteluilta onneksi vältyttiin.






Maanantaina palattiin osittaiseen arkeen. Pienin kuumeili viikonloppuna, joten päiväkotiin ei vielä ollut asiaa. Mutta esikoinen lähti mieli mustana kouluun ja mies palasi tyytyväisenä töihin. Viikko jatkuu vielä rikkonaisena, koska keskiviikkona keskimmäinen saa uudet putket korviin. 

Joululomaa odotellessa...

lauantai 25. syyskuuta 2010

128cm




Esikoinen aloitti koulutien ja siirtyi samalla vaatekokoon 128cm. Jos on vähänkään retrohenkinen tai vaan pitää näteistä kuoseista ja kirkkaista väreistä, on teinimallistoon siirtyminen aika shokki. Asiaa on puitu Villa Kianassakin, mutta sanonpa silti omankin mielipiteeni: Voi kökkö! Mustaa, mustaa, mustaa ja harmaata. Naisten naamoja joka paidassa ja typeriä tekstejä. No lievennän nyt vähän, ettei kukaan loukkaannu. Ei vaatteissa sinällään nyt niin kovasti ole vikaa, minäkin voisin pukea monia niistä ylleni. Mutta lapselleni pukisin mielelläni vähän jotain raikkaampaa. Eiköhän se kapinavaihe mustine vaatteineen ja kajaaleineen tule meillekin, joten mielelläni käyttäisin värejä, vielä kun sanaani vaateasioissa kuunnellaan. Aikani vaatekaupoissa kierreltyäni, päätin matkata kangaskauppaan. Nuo kaksi tunikaa valmistuivat Nanson trikoista ja yksinkertaisilla Ottobren kaavoilla. Alempi on muokattu yöpuvun kaavasta.  Ekaluokkalaiset tytöt muuten selvästi jättävät pinkkivaiheen taakseen, ja nyt on sininen in! Ajattelisin, että legginsit/tunika -yhdistelmä toimisi koululaisella kivasti, ja malttaisi sen ulkopuvunkin laittaa siihen päälle. Ulkovaatteet, erityisesti ulkohousut, tuntuvat olevan koulussa vähän arka aihe, mutta kyllä meidän kanta on, että sellaiset laitetaan. Ja onneksi on muitakin perheitä, jotka eivät tässä asiassa taivu.



Ihan pakko esitellä vielä yksi löytö kesältä. Luulin, että mummulan vintti on jo koluttu moneen kertaan ja kaiken minkä saa luvalla ottaa, olen jo vienyt. Mutta höh, siellä vielä roikkui henkarissa tämä hauska keltainen mustapilkullinen hame. Se on mummun itsensä ostama, mutta ei ole kuulemma paljoa käyttänyt. Ja sen kyllä huomaa. Niskassa lukee Naisten Pukutehdas, Finland. Hame oli minulla viimeksi päällä tyttären kaverisynttäreillä, ja olin kyllä varsin pirtsakka emäntä.

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Piipahtamassa

En ole ehtinyt/jaksanut päivittää aikoihin. Enpä ole jaksanut oikein muidenkaan blogeja lukea. Koulun myötä on tullut overdose tietokonetta. Muuta selitystä ei ole. Ompelukone on kuitenkin jo nostettu pöydälle ja kankaita ostettu. Kenties jossain välissä saan jotain esitettävääkin.

Koulun vähän höllättyä, kävin blogikierroksella, ja bongasin ihanaisen arvonnan, johon tässä linkki: Ruttu-nutun arvonta 

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Vihdoin! Marian ateljeesta nappasin kaaauuaan aikaa sitten huippuvinkin, miten tehdä paitapuserosta pienelle mekko. Tämä on yhden sukulaisen kaapista meille jahkautunut paitapusero, joka sekin on ollut kaapissa jo kotvasen aikaa. Jälleen kerran toimeen ryhtyminen oli se vaikein ja hitain osio koko prosessissa. 

Ja, totta puhuen oli kyllä viimeiset hetket käsillä toteuttaa tämä mekko. Alkuperäinen ajatus oli tehdä mekko esikolle, mutta eihän tuollaisesta paidasta irtoakaan kangasta ihan niin paljon kuin päässäni kuvittelin. Valmis mekko siirtyi siis oitis pienimmälle hame-ihmiselle, eikä se hällekään mitenkään suuri ole. Pikemminkin kokoa tunika.

Perään vielä muutama akvaariokuva talvilomalta.


sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Pallerolle


valmistui muutamat peruspökät ja tuommoinen yöpuku. Pojan mielestä on hurjan kivaa, kun sormea liu'uttaa pukua pitkin samalla kun lukee "unikekounikekounikeko". 

 
 


Keskimmäinen täytti neljä vuotta. Nyt olisi varmaan aika päivitellä sitä, kuinka aika kuluu, mutta enpä taida. Kivampi sitä ajan kulumista on kuitenkin seurata lapsista kuin omista uurteista ja vuosirenkaista. Joista muuten olen viimeksi yrittänyt päästä eroon lauantaina, kun olin elämäni ensimmäistä kertaa xyclingissa. Olen pitänyt sisäpyöräilyä vähän hölmönä hommana, mutta suotta. Kivaa oli ja hiki irtosi,

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Talvi


Joululoma oli niin ihana ettei tosikaan. Nautin lasten kanssa olemisesta ja touhuamisesta. Arki alkoi  kuitenkin maanantaina, ja tiistaina eskarilainen olikin sitten jo kipeä ja lapset jäivät kotiin. Viikko on siis ollut sangen repaleinen ja toisaalta pitäisi vielä jatkaa tai jaksaa kotiäitinä, mutta pää täyttyy taas kouluasioista. Kroppa ei tykkää tästä stressailusta sitten yhtään. Minuun iski tällä viikolla varsinainen unitauti. Nukun yöt hyvin ja pitkään, torkun päivisin ja kuitenkin menen illalla aikaisin nukkumaan. Nyt pitäisi ensin selvittää, mikä ajatus tuolla pään sisällä aiheuttaa tämän levottoman stressin ennenkuin asialle voi tehdän jotain. Pöhköä. Maisemat ulkona ovat kuitenkin olleet aivan uskomattoman kauniita. Upeaa totta tosiaan. Ja pihaa ympäröivät aroniamarjapensaat ja pihatien pihlajat saavat taajaan vieraita. Tilhet tulevat isoissa parvissa ja kujertavat kauniisti. Kivaa.