lauantai 10. tammikuuta 2009

Vaihdetaan

yksi vauhtia hidastava pikkupoika yhteen iloiseen ja menevään viisivuotiaaseen tyttöön. Tuloksena riehakasta mäenlaskua aamutuimaan kirpakassa pakkasessa auringon vasta heräillessä.

Lieneekö johtunut tästä lennokkaasta aamusta, että tänään on saatu paljon aikaiseksi. Siivouskin on kivaa kun siihen saa inspiraation. No, tänään sain. Villakoirat saivat kyytiä oikein olan takaa. Pitää vain kääntää " blind eye" sille mitä selän takana tapahtuu, eli juuri lelukoppaan kerätyt lelut ovat taas leikin syövereissä. Pitkin lattiaa, kuinkas muuten. Mutta tänään se ei haittaa. Tänään olen ollut levännyt, iloinen, rauhallinen ja ennenkaikkea k-ä-r-s-i-v-ä-l-l-i-n-e-n äiti. On siis nähtävissä valoa tunnelin päässä. Ehkä nämä valvomiset ja sairastelut oikeasti joskus loppuvat.

5 kommenttia:

Virkattu lintu kirjoitti...

Pulkkailu tekee kyllä hyvää :)Kivaa että on tullut kunnon talvikelit.

Puisto kirjoitti...

Oi, kun tykkään kovasti näistä talvijutuista. Oikein hyväntuulen meno teillä on ollut. Onneksi tällainen talvi saatiin kuitenkin, ainakin vähäksi aikaa.

Rouva Nordman kirjoitti...

Oi vitsi, hyvä päivä! Olisipa tuollainen äiti aina, mutta ei se vaan mene niin.. :)

violet kirjoitti...

Oi oi, jo neljäs blogi peräjälkeen jossa iloitaan hyvästä säästä ja talvisista touhuista!
Lukijaakin ilahduttaa!

Peanut kirjoitti...

Kunnon talvikelit ovat jo sen verran harvinaisia, että ehkä niistä siksi ottaa kaiken irti.

Katilein, meillä on ainakin viimeisen vuoden aikana asunut liian usein se äksy, kärsimätön ja väsynyt äiti. Onneksi sentään joskus on toisin :)